Kivestä hakattu-dokumentti

Kivestä hakattu dokumentti on kertomus suomalaisten rautateiden kivisiltojen rakentamisesta 1900-luvun alkupuolella. Rahoitus dokumentille oli saatu EU-rahoituksena. Tärkeää on siis, että jokainen työvaihe, jokaisen työntekijän panos ja siihen käyttämä aika on tarkasti dokumentoitu, sillä ne on esitettävä rahotustaholle (allekirjoituksien kera). Dokumentin tilaajana oli Haapamäen Elokuvakerho ja tuottajana Kuvapäät Oy.

Ensimmäinen tehtäväni oli lukea Kivestä hakattu-dokumentin käsikirjoitus ja etsiä sopivat paikat asiakirjoille ( joita oli hankittu mm. Kansallisarkistoista). Koska tekstissä oli paljon aikakauden sanastoa / tapahtumia koskevaa asiaa, meni minulla välillä pitkän aikaa siihen, että Googletin ja tarkastin asioita. Etsin myös sopivia valokuvia dokumenttia varten ( mm. SA-arkistosta).

Työssäoppisen aikana olin mm. mukana kuvausreissulla Rautatiesilloista kirjoittaneen kirjailijan ( eläkkeellä oleva insinööri) luona. Toisen kotiin mennessä on tietenkin noudatatteva hienotunteisuutta. Kirjailijaa kuvattiin kahdella kameralla. Toinen suoraan edestä, toinen sivusta.Toisena kuvaajana oli Isäni (Kuvapäät yrityksen tuottaja), sekä ohjelman toinen ideaisä Esko Soini. Kuvattavan ääntä taltioitiin kameran mikrofonin lisäksi nappimikillä.. Oli sovittu, että jos kirjailijan kertoman aikana tulee jotain kysyttävää, niin voin myös kysyä. Ja muutamia kysymyksiä esitinkin (mm. rautatietöihin pakotettujen vankien työmotivaatiosta).

Minä huolehdin valojen ( Dedolights) pystyttämisestä. Olin myös Käsikirjoituksen luettuani auttanut miettimään kysymyksiä kirjailijalle. Samalla kysymyksiä mietittiin myös Tampereen Wertas-museon johtajalle Kalle Kalliolle. Hän oli tehnyt Gradun aiheesta ja oli parhaillaan aloittamassa tutkimusvapaata samasta aiheesta. Häntä kuvattiin Haapamäen höyryveturipuistossa ja Petäisensillalla, sekä erään Talaslahden leikkauksella. Koska oli hieman tuulinen päivä, minun tehtäväni oli huolehtia mikistä ja pitää se sopivassa asennossa ( ääntä kohden) sekä pois kuvasta.

Haastattelussa oli keskusteleva tunnelma. Kamerat kuvasivat, mutta keskustelu ei ollut liian virallista. Tunnelma oli leppoisa, ja juuri tähän sopivat. Kameroita olisi kannattanut välillä pysäyttää haastattelukysymysten välissä, se olisi helpottanut editointivaiheessa. Mutta kokeneellekin kuvaajalle voi tuota vielä sattua. Haastattelua helpotti se, että Kallio oli tottunut puhumaan kameralle ja haastettuluissa. Hän osasi miettiä hyvin sen miten aloittaa lauseet, jotta ne on helppoa asettaa tarinaan.

Kaksi päivää kuvasimme jäljellä olevia kivisiltoja. Mm. Satakunnan alueella. Opin mm. paikallaan olevan kohteen kuvaamisesta.  Lisäksi se oli hyvä muistus taas siitä, kuinka kohteesta pitää olla monia kuvakokoja. Kuvausolosuhteet olivat välillä hieman haastavat, kun rämmimme sillanvierustaa alas pitkin puskia. Yhdessä paikassa emme löytäneet koko siltaa ensin, ja olimme vielä tulleet talon pihaan. Kävin kysymässä talonväeltä on silta heidän pihallaan ja saako sitä kuvata. Ei ollut, ja emäntä neuvoi meidät sillan luo, antoi kuvan jättää autotkin siihen.

Spiikereiksi valikoitiin Veikko Honkanen ja Tuomo Holopainen. Molemmat paljon dokumentaarisiakin tekstejä lukeneet. Spiikkereiden äänityö tehtiin Dictum-yhtiössä Helsingissä. Yhtiö on Kuvapäät Oyn pitkäaikainen yhteistyötaho. Tuolla meidän tehtävänä oli vain seurata, että luettu teksti menee oikein (esim. erikoisemmat nimet jne) sekä tarvittaessa esim. pyytää painottamaan jotain kohtaa. Mutta paljon ohjausta nämä ääniammattilaiset eivät tarvinneet.

Dokumenttia varten etsin arkistoista kuvia . Osa oli arkistoja joiden käyttö on ilmaista kunhan taho mainitaan. Esim. SA-kuva ja Flickr. Osasta soittelin hintoja ja kuvauslupia esim. museosta. Kuvia löytyi myöskin yksityisiltä ihmisiltä sattuman kaupalla, ja he olivat halukkaita luovuttamaan ne dokumentin käyttöön.

Työhöni kuului myös äänien etsimistä Kivestä hakattu-dokumenttiin  ( mm. Ylen ilmaisarkisto, FreeSounds jne).

J.V Snellman

höyrylaivan ääni

Höyryveturin ääni

vanhan ajan aseman ääni

Lehmän ammunta

Vanhan konttorin ääniä

leka tai vanha kivipora

Hevoskärryt, hevosenhirnuntaa

Lapioimisen ääniä

Kuuppavaunu

maankaivuutyöt, miesten huuteluja

vanhan koneen (mekaanisen) ääni

Leikkiveturin ääni

Suomenlaiva

kokousnuijan kopautus

Iso väkijoukko kokoontuu, esim. torilla

viikatteella niittämisen ääni

käsisahalla sahattu puu kaatuu

Ketjun veivaaminen, käsitalja, käsinosturi

Lumituiskun ääni

Hevosen hörähdys

Mikään pieni työ ei tuossakaan vaatimattoman näköisessä listassa ollut. Opin, että äänien ja kuvien etsimiseen menee pitkä aika. Opin myös, että tämäntyylisessä dokumenttituotannossa kaikkeen muuhun menee paljon suurempi aika, kuin kuvaamiseen.

Myös Junttalaulua etsittiin kovasti. Koska sitä ei löytynyt, tehtiin se itse. Äänekoskella toimiva kuoro esitti sen ja Risto Närhi ( Kuvapäät yhtiölle työskentelevä kuvan ja äänen jälkikäsittelijä, ja 3D-animaationtekijä, sekä ammattimuusikkonakin aiemmin työskennellyt)teki sen videota varten.

Myös esim. heinätalkoot, tilipäivän markkinat ja siltatanssit, oli kuvattu harrastajateatterin kanssa jo aikaisempana kesänä dokumenttia varten.